Potsdamin konferenssi kesällä 1945. Kuvassa pääministeri Attlee, presidentti Truman ja generalissimus Stalin. Kuva: Wikipedia. Julkisessa keskustelussa suurvallat ja suurvaltojen väliset ristiriidat esiintyvät usein tekijöinä, joihin pienen valtion, kuten Suomen, olisi syytä ottaa etäisyyttä. Ajatukseen on varmasti vaikuttanut suomalainen ulkopoliittinen traditio, jossa suurvaltojen välisiin asioihin sotkeutumista ei ole nähty viisaana. Ulkopoliittisessa puheessa suurvallat usein esitetäänkin ikään…

Kuva: Niklas Saxén, 2016. Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat yhtä lailla lihaa ja verta siinä missä muutkin, ja he operoivat samojen rajoitteiden alla kuin vähemmän vaikutusvaltaiset ihmisyksilöt. Yksi näistä rajoitteista on ihmisen suppea kognitiivinen kyvykkyys; ihminen pystyy omaksumaan vain tietyn määrän tietoa, ja rationaalisuus on itse asiassa hyvinkin rajattua. Johtajien…

Jo ennen nousemistaan YK:n yleiskokouksen puhujanpaikalle oli Venäjän presidentti Vladimir Putin onnistunut kohdistamaan parrasvalot tulevaan puheeseensa sekä sen aiheeseen, nimittäin Syyrian sisällissotaan.  Aiemmin syyskuussa Venäjä aiheutti suuren yllätyksen siirtämällä vaivihkaa merkittävän määrän lentokoneita, joukkoja ja sotamateriaalia Syyriaan. Myös poliittisella rintamalla Kreml aktivoitui varoittamaan anarkian vaarasta Lähi-idässä ja peräänkuulutti tarvetta terrorismin-vastaiselle liittoumalle Islamilaista valtiota – eli Isistä – vastaan. New…

Tekijämiehet ja nuorempaa sukupolvea Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlissa vuonna 2009. Kuva. Getty Images. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia”. Venäjällä historia on valjastettu vahvaksi osaksi nykypolitiikkaa, ja yhtenä teemana rummutetaan lännen vihamielisyyttä Venäjää kohtaan. Yhtenä kylmän sodan jälkeisen vihamielisyyden…

Berliinin muurin murtuminen oli lähtölaukaus Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttumiselle. Yhdysvaltain presidentti George Bush ja Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher Valkoisessa talossa vuonna 1989. Herrojen käsisssä on pala murtunutta Berliinin muuria. Kuva: Wikimedia Commons Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta. Muun muassa Alexander Stubb on todennut, että Euroopassa on siirrytty kylmän sodan jälkeisen aikakauden (post-Cold…

Kansantalouden saavutusten näyttelyn paviljonki Moskovassa ei ole muuttunut. [Kuva: EYM] Boris Nemtsovin salamurhan välitön seuraus oli hämmennys. Yhtäältä jatkuvasta epätietoisuudesta ja toisaalta virallisen linjan kivikasvoisesta toistosta on tullut pysyvin osa nyky-Venäjän poliittista järjestystä. Nemtsovin tapauksessa murhan motiivi ja tekijä ovat yhtä tiedossa tai pimennossa tänään kuin ne olivat viime lauantaina. Kysymysten esittämisestä tunnuttiin kuitenkin luovuttavan…

Kuva: Thawt Hawthje. Vesa Ahoniemi opiskelee Venäjän energiapolitiikkaa Oxfordin yliopistossa ja työskentelee syyskuusta alkaen energia-analyytikkona Lontoossa. Gazpromin rooli Euroopassa on kestoaihe maanosan pääkaupunkien keskusteluissa. Mediassa aika ajoin esitettyjen arvioiden mukaan yhtiö juonii kulissien takana, hankkii omistusosuuksia elintärkeistä yrityksistä tavoitellen asemaa, jossa Eurooppa on pysyvästi alakynnessä, niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Pääsääntöisesti puheenvuorot perustuvat laadullisiin, jopa anekdootillisiin…

Aleksi Roinila on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi.  Hän on myös opiskellut strategiaa Maanpuolustuskorkeakoululla, kansainvälistä politiikkaa Aberystwyth Universityssä ja palvellut lähes kolme vuotta tutkijana ISAF- ja KFOR-operaatioissa. Venäjä on viimeistään syyskuun alusta saakka käynyt täysimittaista sotaa Ukrainaa vastaan. Itä-Ukrainan Luhanskissa kuvattiin 2.9. kymmenien venäläisten rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunujen ja kymmenien kuorma-autojen osasto, joka oli kuvaushetkellä…