Presidentti Niinistö ja Naton pääsihteeri Stoltenberg tervehtivät vuoden 2017 Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia, Flickr. Puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut veturi Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa, mikä heijastaa syvää muutosta maan turvallisuuspolitiikassa. Suomi on kansainvälisessä puolustuspolitiikassaan entistä valtavirtaisempi toimija, ja se on tasaisesti riisunut vanhaan puolueettomuusasemaan liittyneitä erityispiirteitä sopeutuakseen turvallisuusympäristön muutoksiin. Iso osa suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta…

Mauno Koivisto vierailulla Saksan demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Wikimedia Commons. Työväen Mannerheim. Platonilainen filosofikuningas. Yksinäinen sheriffi. Fundeeraaja. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita perjantaina menehtyneeseen presidentti Mauno Koivistoon on aikojen saatossa liitetty. Itse hän oli pitkään haluton tiivistämään omaa katsomustaan yhteen määritelmään. Kun Koivisto lopulta sen presidenttikausiensa jälkeen teki, hän kuvasi itseään protestanttiseksi kristityksi. Huolimatta siitä, että…

Presidentit Kekkonen ja Podgornyi pönöttävät arvokkaasti YYA-sopimuksen uusimistilaisuudessa vuonna 1973. Kuva: Wikimedia Commons. Pienellä Suomella on jo ollut yli viisi vuosikymmentä kunnia antaa nimensä kansainvälispoliittiselle käsitteelle. Suomettuminen (finnlandisierung, finlandisation) on ollut terminä varsin ketterä ja monikäyttöinen. Sitä on käytetty usean eri maan tapauksessa, useampana aikakautena, myös kylmän sodan lopun jälkeen. Esimerkiksi 90-luvun alkupuolella pohdittiin, josko…

Kuva: pHinnWeb, Flickr. Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen. Keskiössä ovat kolme ulkopoliittista koulukuntaa: pienvaltiorealismi, euroatlantismi ja globalismi, joiden ympärille eri suomalaisten ulkopoliittisten ajattelumaailmoiden voidaan katsoa nivoutuvan. Kirjoitus tarkastelee koulukuntien sisältöä ja niiden kehittymistä kylmän sodan jälkeisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on käynnissä muutos, joka näkyy erityisesti tarkasteltaessa politiikan…

Ulkoasiainministeriö vastaa Suomen ulkopolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Kuva: Matti Paavonen, Wikipedia. Henri Vanhanen opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa sekä Venäjän- ja Itä-Euroopan tutkimusta Aleksanteri-instituutin maisterikoulussa. Valtioneuvoston uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on julkaistu. Selvitys tarjoaa päivitetyn arvion Suomen turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä, joka selonteon mukaan on arvaamattomassa murroksessa. Ukrainan kriisistä alkanut negatiivinen turvallisuuspoliittinen kehitys heijastuu muun Euroopan…

Tässä tekstissä analysoidaan lyhyesti tänään perjantaina 29.4. ilmestynyttä niin kutsuttua Nato-selvitystä, jota oli tekemässä neljä asiantuntijaa: Teija Tiilikainen, Mats Bergquist, René Nyberg ja François Heisbourg. Kommentissa käydään lyhyesti läpi selvityksen merkittävin sisältö, ja siinä myös pohditaan selvityksen merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ensinnäkin heti alkuun on todettava, että selvitys on neljän kovan ammattilaisen tekemä, ja se…

Länsi on ollut Suomen kompassissa tärkeä ilmansuunta. Kuva: Aaron Hockey, Flickr. Eräänä maaliskuisena iltapäivänä joukko pääasiassa nuoremman polven suomalaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan tutkijoita kokoontui Ulkopoliittisen instituutin tiloihin, kuten viime aikoina ilahduttavasti on ollut tapana, keskustelemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista kuvioista.  Tällä kertaa aiheena oli ”Suomen länsi”, ja keskusteltavaa sekä näkökulmia riitti….

Kuva: Niklas Saxén, 2016. Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat yhtä lailla lihaa ja verta siinä missä muutkin, ja he operoivat samojen rajoitteiden alla kuin vähemmän vaikutusvaltaiset ihmisyksilöt. Yksi näistä rajoitteista on ihmisen suppea kognitiivinen kyvykkyys; ihminen pystyy omaksumaan vain tietyn määrän tietoa, ja rationaalisuus on itse asiassa hyvinkin rajattua. Johtajien…

Emanuel Leutzen vuoden 1851 maalaus ”Washington Crossing the Delaware”. Kuva: Wikimedia Commons Yhdysvaltain suhteellisen globaalin aseman lasku, ja ”muiden nousu” on ollut varsinkin populäärien kansainvälisen politiikan tulevaisuutta käsittelevien kirjojen iskulause. Yhdysvaltain ”yksinapaisen hetken” nähdään olevan päättymässä ja olemme jo kenties siirtyneen ”jälkiamerikkalaiseen” tai ”ei kenenkään maailmaan”. Tämä ei silti tarkoita, etteikö Amerikan yhdysvallat olisi lähitulevaisuudessa…

Sotaharjoitukset Puolassa. Kuva: Pixabay Foreign Policy julkaisi 18. syyskuuta artikkelin siitä, miten Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagonissa on alettu virkamieslähteiden mukaan päivittää puolustussuunnitelmia sen varalle, jos Venäjän sotilaallinen uhka Euroopassa realisoituisi. Artikkelissa tulee ilmi, että Yhdysvalloissa alettiin jo 1980-luopussa nähdä Neuvostoliitto/Venäjä epätodennäköisenä uhkana, mikä heijastui mahdollisen konfliktin varalle tehtyihin puolustussuunnitelmiin. Suunnitelmat pölyttyivät hyllyssä muiden uhkien kiilatessa prioriteettilistalla,…