Presidentti Niinistö ja Naton pääsihteeri Stoltenberg tervehtivät vuoden 2017 Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia, Flickr. Puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut veturi Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa, mikä heijastaa syvää muutosta maan turvallisuuspolitiikassa. Suomi on kansainvälisessä puolustuspolitiikassaan entistä valtavirtaisempi toimija, ja se on tasaisesti riisunut vanhaan puolueettomuusasemaan liittyneitä erityispiirteitä sopeutuakseen turvallisuusympäristön muutoksiin. Iso osa suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta…

Kuva: Puolustusvoimat. Vaalit on pidetty ja Suomi valmistautuu elämään perussinimultahallituksen kanssa. Kuten The Ulkopolitist on aiemmin kirjoittanut, eduskuntavaalien niukkaa ulkopoliittista keskustelua leimasi vahvasti konsensusajattelu, ja uusi hallitus pyrkii todennäköisesti tekemään vain pieniä muutoksia nykyiseen ulkopoliittiseen linjaan. Tästä huolimatta puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Juha Sipilän ulko-ja turvallisuuspoliittiseen kysymykseen toivat esille jotain mielenkiintoista. Sosialidemokraatit kirjoittivat, että ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaa…

Suomen suhde Natoon sotilaalliseen liittoutumattomuuteen on kimurantti kysymys. Onko kyse vaan kumppanuudesta vai onko kihlat jo vaihdettu ja kohtalonyhteys luotu? Nyt siitä taas puhutaan, nimittäin Suomen Nato-jäsenyydestä. Toki jäsenyys on ollut melko tasaisesti esillä kylmän sodan päättymisen jälkeen, mutta tällä hetkellä elämme syklin vaihetta, jossa jäsenyyttä analysoidaan pääkirjoituksissa ja kolumneissa, kommentoidaan paneelissa kuin paneelissa ja…