Potsdamin konferenssi kesällä 1945. Kuvassa pääministeri Attlee, presidentti Truman ja generalissimus Stalin. Kuva: Wikipedia. Julkisessa keskustelussa suurvallat ja suurvaltojen väliset ristiriidat esiintyvät usein tekijöinä, joihin pienen valtion, kuten Suomen, olisi syytä ottaa etäisyyttä. Ajatukseen on varmasti vaikuttanut suomalainen ulkopoliittinen traditio, jossa suurvaltojen välisiin asioihin sotkeutumista ei ole nähty viisaana. Ulkopoliittisessa puheessa suurvallat usein esitetäänkin ikään…

Mauno Koivisto vierailulla Saksan demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Wikimedia Commons. Työväen Mannerheim. Platonilainen filosofikuningas. Yksinäinen sheriffi. Fundeeraaja. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita perjantaina menehtyneeseen presidentti Mauno Koivistoon on aikojen saatossa liitetty. Itse hän oli pitkään haluton tiivistämään omaa katsomustaan yhteen määritelmään. Kun Koivisto lopulta sen presidenttikausiensa jälkeen teki, hän kuvasi itseään protestanttiseksi kristityksi. Huolimatta siitä, että…

Presidentit Kekkonen ja Podgornyi pönöttävät arvokkaasti YYA-sopimuksen uusimistilaisuudessa vuonna 1973. Kuva: Wikimedia Commons. Pienellä Suomella on jo ollut yli viisi vuosikymmentä kunnia antaa nimensä kansainvälispoliittiselle käsitteelle. Suomettuminen (finnlandisierung, finlandisation) on ollut terminä varsin ketterä ja monikäyttöinen. Sitä on käytetty usean eri maan tapauksessa, useampana aikakautena, myös kylmän sodan lopun jälkeen. Esimerkiksi 90-luvun alkupuolella pohdittiin, josko…

Berliinin muurin murtuminen oli lähtölaukaus Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttumiselle. Yhdysvaltain presidentti George Bush ja Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher Valkoisessa talossa vuonna 1989. Herrojen käsisssä on pala murtunutta Berliinin muuria. Kuva: Wikimedia Commons Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta. Muun muassa Alexander Stubb on todennut, että Euroopassa on siirrytty kylmän sodan jälkeisen aikakauden (post-Cold…

Suomen ja Venäjän federaation välinen raja on noin 1340 kilometriä. Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama valinta on ollut väärä. Vaikka neljännesvuosisadan Suomea vankalla kädellä hallinnut Kekkonen tunnettiin, välillä turhankin, likeisistä suhteista silloiseen Neuvostoliittoon, hän takuulla ymmärsi, että Suomen historia ja asema olisivat kovin erilaisia ilman Venäjän naapuruutta. Tällaisen…