Presidentti Niinistö ja Naton pääsihteeri Stoltenberg tervehtivät vuoden 2017 Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia, Flickr. Puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut veturi Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa, mikä heijastaa syvää muutosta maan turvallisuuspolitiikassa. Suomi on kansainvälisessä puolustuspolitiikassaan entistä valtavirtaisempi toimija, ja se on tasaisesti riisunut vanhaan puolueettomuusasemaan liittyneitä erityispiirteitä sopeutuakseen turvallisuusympäristön muutoksiin. Iso osa suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta…

Mauno Koivisto vierailulla Saksan demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Wikimedia Commons. Työväen Mannerheim. Platonilainen filosofikuningas. Yksinäinen sheriffi. Fundeeraaja. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita perjantaina menehtyneeseen presidentti Mauno Koivistoon on aikojen saatossa liitetty. Itse hän oli pitkään haluton tiivistämään omaa katsomustaan yhteen määritelmään. Kun Koivisto lopulta sen presidenttikausiensa jälkeen teki, hän kuvasi itseään protestanttiseksi kristityksi. Huolimatta siitä, että…

Kuva: EUH / Flickr Kirjoitus on vastine Tommi Eskolan 3.2.2017 julkaistuun artikkeliin ”EU on sitonut kätensä epäonnistuneeseen itäpolitiikkaan”. Vastineen kirjoittaja Outi Saarikoski toimii lähetysneuvoksena ulkoasianministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikössä EU:n itäisen kumppanuuden tiimissä. On erittäin tärkeää Euroopan nykytilanteessa, että Suomessakin käydään keskustelua EU:n itäisestä kumppanuudesta. Tommi Eskolan kirjoitus (Ulkopolitist 3.2.2017) on tervetullut avaus ajankohtaiseen teemaan,…

Kuva: Flickr. Anne Nykänen on Koneen säätiön apurahatutkija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat ulkopolitiikan tutkimus, Saksa ja Euroopan unioni. Hän väittelee tänä vuonna kansainvälisen politiikan oppiaineesta aiheenaan Saksan ulko- ja Eurooppa-politiikka liittokansleri Angela Merkelin kaudella. Saksan ja sen liittokansleri Angela Merkelin rooli on viime vuosina kasvanut sekä kansainvälisesti että EU-politiikassa. Liittokansleri Merkel on ottanut…

Kuva: UNICEF Flickr, Pierre Holtz. Ilmari Käihkö viimeistelee väitöskirjaansa Uppsalan yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitokselle sekä Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian, turvallisuuden ja johtamisen laitokselle Yritykseni ymmärtää Keski-Afrikan tasavaltaa juontuvat vuoden 2008 puoliväliin. Olin valmistautumassa Yhdistyneiden Kansakuntien MINURCAT-rauhanturvaoperaatioon, joka toimi naapurivaltio Tshadissa, mutta jonka vastuualue ulottui Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosaan. Pian tuli ilmeiseksi, ettei alueesta ollut helppo löytää tietoa –…

Kuva: Gazprom. Vesa Ahoniemi on lontoolainen energia-analyytikko. Hän on käsitellyt aiemmin The Ulkopolitistissa Gazpromin roolia Venäjän ulkopolitiikassa. Prologi Energiapolitiikkaa tutkitaan useimmiten osana kansainvälisen politiikan oppiainetta. Siinä energia, etenkin maakaasu, on osa suurvaltasuhteita, yksi diplomatian keinoista ja tarkoituksista. Maailma on shakkilauta, jossa risteilevät maakaasuputket, suurmiehet ja diskurssit. Sen sijaan hintojen, johdannaisten, kysynnän ja tarjonnan maailmaa ei…

Berliinin muurin murtuminen oli lähtölaukaus Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttumiselle. Yhdysvaltain presidentti George Bush ja Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher Valkoisessa talossa vuonna 1989. Herrojen käsisssä on pala murtunutta Berliinin muuria. Kuva: Wikimedia Commons Euroopan turvallisuusjärjestyksen on sanottu olevan kriisissä johtuen Venäjän voimapolitiikasta. Muun muassa Alexander Stubb on todennut, että Euroopassa on siirrytty kylmän sodan jälkeisen aikakauden (post-Cold…

Kuvassa TTIP:n pääneuvottelijat Dan Mullaney Yhdysvalloista ja Ignacio Garcia-Bercero Euroopan unionista. Kuva: Flickr, U.S. Trade Representative. Lauri Kangasniemi on kansainvälisen politiikan opiskelija Tampereen yliopistossa. TTIP-neuvottelut ovat pitkän Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen taloudellisen lähentymisen ja tunnustelun huipentuma. Sinänsä ajatus transatlanttisesta kaupankäynnin ympärille muotoutuvasta allianssista ei ole uusi, sillä keskusteluja asiasta on käyty jo 1990-luvulla. Tästä…

Suomen ja Venäjän federaation välinen raja on noin 1340 kilometriä. Urho Kekkosen suuhun on joskus laitettu toteamus siitä, että Suomen geografiaansa kohdistama valinta on ollut väärä. Vaikka neljännesvuosisadan Suomea vankalla kädellä hallinnut Kekkonen tunnettiin, välillä turhankin, likeisistä suhteista silloiseen Neuvostoliittoon, hän takuulla ymmärsi, että Suomen historia ja asema olisivat kovin erilaisia ilman Venäjän naapuruutta. Tällaisen…

Orientalistista kuvastoa ’Imagining the Balkans’ –näyttelyssä, Ljubljanassa. Valokuva: Mitjo Vaulasvirta Mitjo Vaulasvirta on Doctor of Philosophy –kandidaatti St. Antony’s Collegessa, Oxfordin yliopistossa. Hän on aiemmin valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja hänellä Master of Science –tutkinto Itä-Euroopan tutkimuksesta Oxfordista. Artikkeli edustaa hänen henkilökohtaisia näkemyksiään. Edit 21.10.2014: osa artikkelista puuttui edintointivirheen takia. The Ulkopolitistin toimitus pahoittelee…