Presidentti Niinistö ja Naton pääsihteeri Stoltenberg tervehtivät vuoden 2017 Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia, Flickr. Puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on tullut veturi Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa, mikä heijastaa syvää muutosta maan turvallisuuspolitiikassa. Suomi on kansainvälisessä puolustuspolitiikassaan entistä valtavirtaisempi toimija, ja se on tasaisesti riisunut vanhaan puolueettomuusasemaan liittyneitä erityispiirteitä sopeutuakseen turvallisuusympäristön muutoksiin. Iso osa suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta…

Potsdamin konferenssi kesällä 1945. Kuvassa pääministeri Attlee, presidentti Truman ja generalissimus Stalin. Kuva: Wikipedia. Julkisessa keskustelussa suurvallat ja suurvaltojen väliset ristiriidat esiintyvät usein tekijöinä, joihin pienen valtion, kuten Suomen, olisi syytä ottaa etäisyyttä. Ajatukseen on varmasti vaikuttanut suomalainen ulkopoliittinen traditio, jossa suurvaltojen välisiin asioihin sotkeutumista ei ole nähty viisaana. Ulkopoliittisessa puheessa suurvallat usein esitetäänkin ikään…

Mauno Koivisto vierailulla Saksan demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Wikimedia Commons. Työväen Mannerheim. Platonilainen filosofikuningas. Yksinäinen sheriffi. Fundeeraaja. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, joita perjantaina menehtyneeseen presidentti Mauno Koivistoon on aikojen saatossa liitetty. Itse hän oli pitkään haluton tiivistämään omaa katsomustaan yhteen määritelmään. Kun Koivisto lopulta sen presidenttikausiensa jälkeen teki, hän kuvasi itseään protestanttiseksi kristityksi. Huolimatta siitä, että…

Presidentit Kekkonen ja Podgornyi pönöttävät arvokkaasti YYA-sopimuksen uusimistilaisuudessa vuonna 1973. Kuva: Wikimedia Commons. Pienellä Suomella on jo ollut yli viisi vuosikymmentä kunnia antaa nimensä kansainvälispoliittiselle käsitteelle. Suomettuminen (finnlandisierung, finlandisation) on ollut terminä varsin ketterä ja monikäyttöinen. Sitä on käytetty usean eri maan tapauksessa, useampana aikakautena, myös kylmän sodan lopun jälkeen. Esimerkiksi 90-luvun alkupuolella pohdittiin, josko…

Donald Trump. Kuva DonkeyHotey / Flickr. Tänään, puolilta päivin Yhdysvaltain itärannikon aikaa eli Suomessa kello seitsemältä illalla, vannoo virkavalansa Yhdysvaltain historian 45. ja kenties kaikkein poikkeuksellisin presidentti, Donald John Trump Sr. Virkaanastumista edeltävinä viikkoina Trump on jälleen kerran ehtinyt herättää huomiota milloin joutumalla keskelle huhumyllyä FSB:n häntä koskevasta kompromettoivasta materiaalista  (ja aikuisviihdemedian kyseistä materiaalia koskevista…

Kuva: pHinnWeb, Flickr. Tässä kirjoituksessa pureudutaan suomalaiseen ulkopoliittiseen ajatteluun ja sen muutokseen. Keskiössä ovat kolme ulkopoliittista koulukuntaa: pienvaltiorealismi, euroatlantismi ja globalismi, joiden ympärille eri suomalaisten ulkopoliittisten ajattelumaailmoiden voidaan katsoa nivoutuvan. Kirjoitus tarkastelee koulukuntien sisältöä ja niiden kehittymistä kylmän sodan jälkeisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on käynnissä muutos, joka näkyy erityisesti tarkasteltaessa politiikan…

Yhdysvaltalainen raskaan sarjan Venäjä-tutkija Robert Legvold on kirjoittanut pari vuotta sitten ilmestyneen Foreign Affairs -artikkelinsa pohjalta kirjan, joka on raflaavasti otsikoitu paluuksi kylmään sotaan, Return to Cold War. The Ulkopolitistin lukijat ovat jo aiemmin saaneet osaksensa lukea kritiikkiä kylmä sota -analogioista (1 & 2). Legvoldinkaan kirja ei onnistu vakuuttamaan, että nykyinen Venäjän ja lännen välinen kriisi kannattaisi käsittää kylmänä sotana….

Tässä tekstissä analysoidaan lyhyesti tänään perjantaina 29.4. ilmestynyttä niin kutsuttua Nato-selvitystä, jota oli tekemässä neljä asiantuntijaa: Teija Tiilikainen, Mats Bergquist, René Nyberg ja François Heisbourg. Kommentissa käydään lyhyesti läpi selvityksen merkittävin sisältö, ja siinä myös pohditaan selvityksen merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ensinnäkin heti alkuun on todettava, että selvitys on neljän kovan ammattilaisen tekemä, ja se…

Länsi on ollut Suomen kompassissa tärkeä ilmansuunta. Kuva: Aaron Hockey, Flickr. Eräänä maaliskuisena iltapäivänä joukko pääasiassa nuoremman polven suomalaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan tutkijoita kokoontui Ulkopoliittisen instituutin tiloihin, kuten viime aikoina ilahduttavasti on ollut tapana, keskustelemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista kuvioista.  Tällä kertaa aiheena oli ”Suomen länsi”, ja keskusteltavaa sekä näkökulmia riitti….

Kuva: Niklas Saxén, 2016. Kansainvälisten suhteiden määräävimpiä piirteitä on sen tavaton inhimillisyys. Valtiojohtajat ovat yhtä lailla lihaa ja verta siinä missä muutkin, ja he operoivat samojen rajoitteiden alla kuin vähemmän vaikutusvaltaiset ihmisyksilöt. Yksi näistä rajoitteista on ihmisen suppea kognitiivinen kyvykkyys; ihminen pystyy omaksumaan vain tietyn määrän tietoa, ja rationaalisuus on itse asiassa hyvinkin rajattua. Johtajien…