Aktivisti Santiago Maldonadon kuolintapaus ravistelee Argentiinaa kuukausien jälkeenkin

Mielenosoittajat vaativat hallitusta vastuuseen Santiago Maldonadon katoamisesta Plaza de Mayo -aukiolla ensimmäinen syyskuuta 2017. Kuva walter piedras/filckr.

Ella Virtanen opiskelee poliittista historiaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opinnoissaan hän on keskittynyt erityisesti ihmisoikeuskysymyksiin ja Latinalaiseen Amerikaan. Virtanen opiskeli sekä työskenteli Argentiinassa ja Chilessä vuosina 2014-2016.

Lokakuun 17. päivänä Etelä-Argentiinassa virtaavasta Chubut-joesta löytyi ruumis. Se kuului Santiago Maldonado -nimiselle nuorukaiselle, jonka katoamistapaus ehti dominoida maan pääuutisia kaksi ja puoli kuukautta. Samalla kun Maldonadon kohtalon arvoitusta yhä selvitellään, tapaus ehti kertaheitolla repiä auki argentiinalaisen yhteiskunnan syvimmät haavat.

Los 30 000, presentes! – ”30 000 kadonnutta, paikalla!” -huudahdus viittaa vuosina 1976-1983 vallassa olleen sotilasdiktatuurin massiiviseen  ihmisoikeusloukkaukseen – kymmenien tuhansien kansalaisten katoamiseen. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin kadonneita perheenjäseniä etsitään edelleen ja osa oikeudenkäyntiprosesseista jatkuu.

Santiago Maldonadon tapaus pisti arkaan paikkaan maassa, jossa luottamus valtiovaltaa kohtaan ontuu yhä pahasti yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Katoaminen liittyy lisäksi Mapuche-alkuperäiskansan aluevaatimuksiin, jotka ovat jo vuosia olleet tikku valtion lihassa.

Anarkistiksi itsensä mieltänyt Maldonado osallistui Mapuche-kansan järjestämään tiesulkuun Chubutin maakunnassa, jossa Pu Lofiksi itseään kutsuva aktivistiryhmä vaatii perinteisiä maitaan Benetton-konsernilta. Silminnäkijälausuntojen mukaan väkivaltaiseksi äityneen tilanteen päätteeksi poliisi vei nuorukaisen mukanaan. Katoaminen, ja erityisesti poliisin mahdollinen osallistuminen siihen, palautti mieliin diktatuurin vuodet ja sai argentiinalaiset kysymään, onko menneisyys palaamassa.

#DondéEstáSantiagoMaldonado, eli kysymys siitä, missä on Santiago Maldonado, valtasi elokuun alussa sosiaalisen median kanavat, kahvitaukokeskustelut sekä sanomalehtien otsikot. Vaatimuksia miehen löytymisestä elävänä esittivät myös lukuisat ihmisoikeusjärjestöt, joista moni sai alkunsa vuosien 1976-1983 diktatuurin vastareaktiona.

Maldonadon perhe tukeutui alusta asti Las Abuelas de la Plaza de Mayo -järjestön apuun, jonka äidit ja isoäidit ovat vuosikymmeniä vaatineet totuutta kadonneiden omaistensa kohtalosta. Sosiaalinen media täyttyi vaatimuksista Santiago Maldonadon löytämiseksi ja Buenos Airesin tunnettu Plaza Del Mayo-aukio mielenosoittajista, jotka kehottivat hallitusta  ottamaan vastuun tapahtumasta kuukausi katoamisen jälkeen. Mielenilmaukset järjestettiin yhteistyössä maailmanlaajuisesti tunnettujen ihmisoikeusaktivistien kanssa.

Some-ilmiön kattavuus ja mielenosoitusten suuret osallistujamäärät kertovat argentiinalaisten kansalaisaktiivisuudesta ja katoamisen symbolisesta merkityksestä valtiovallan väärinkäyttönä. Lisäksi Maldonadon tapaus alleviivaa Argentiinassa poliisia ja valtiota kohtaan vallitsevaa epäluottamusta. Sitä on kasvattanut tutkinnan hidas eteneminen ja todisteiden löyhä tutkinta.

Silminnäkijälausunnoista huolimatta poliisin vastuusta ei ole käytännössä todisteita. Turvallisuusministeriön sisäisen tutkinnan perusteella ei poliisin tai muiden viranomaisten osallisuudesta löytynyt näyttöä. Ihmisoikeusjärjestöt kuitenkin kritisoivat tutkimusta ja sen aikana esille nousseita epäjohdonmukaisuuksia. Esimerkiksi operaation aikana käytetyillä autoilla oli ajettu enemmän kuin virallisten toimenpiteiden kannalta oli tarpeellista. Tämä viittaa poliisien tekemään ylimääräiseen matkaan ilman selvitystä lisälenkin syystä.

Maldonadon tapaus nousi puheenaiheeksi myös muissa Latinalaisen Amerikan maissa, joille on yhteistä sotilasdiktatuurien traumaattiset katoamiskokemukset. Yhtenäisellä kielialueella sana levisi kansainvälisten uutisten lisäksi erityisesti sosiaalisen median kautta. Maldonadon puolesta marssittiin Brasiliassa, Uruguayssa, Perussa, Boliviassa ja Meksikossa. Usein mielenosoituksiin liittyivät myös vaatimukset alkuperäiskansojen oikeuksista, joka teemana vaikuttaa lähes kaikissa alueen maissa.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt liittyivät rintamaan vaatien Maldonadon tapauksen kiireellistä selvitystä. Esimerkiksi YK:n pakkokatoamisia hoitava instituutio OHCHR sekä Amnesty International painostivat Mauricio Macrin hallitusta ratkaisemaan tilanteen mitä pikimmin.

Maldonadon tapaukseen saatiin nopeasti kansainvälisten järjestöjen tuki, koska  katoamistapausten hoitaminen on historiallisista syistä useiden argentiinalaisten järjestöjen ydinosaamista ja suhteet kansainvälisiin toimijoihin vahvat.  Kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen välinen yhteistyö loi aikoinaan paineita vuosina 1976-1983 toimineelle diktatuurille ja johti aikakauden päättymiseen.

Tapaus Maldonado poliittisena aseena

Maldonadon katoaminen toi lisähaasteen Mauricio Macrin presidentinkaudelle. Hallitus pyrkii kääntämään maan talouden avoimempaan suuntaan pitkän protektionistisen aikakauden jälkeen. Uudistukset ovat kohdanneet paljon vastustusta ja Macri on kautensa puoliväliin mennessä joutunut ratkaisemaan useita kriisejä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Lisäksi hänen hallituksensa on ollut jatkuvien protestien kohteena lisääntyneen työttömyyden ja köyhyyden vuoksi.

Yhteiskunnalliset erimielisyydet nousivat esille myös Maldonadon katoamisen kautta: sanomalehdet uutisoivat tapahtumista hyvin erilaisin tavoin niiden taustasta riippuen. Lisäksi tapaus politisoitui opposition lyömäaseeksi ja Mapuche-ryhmittymien maavaatimusten keulakuvaksi.

Maan suurimmat sanomalehdet La Nación ja Clarín uutisoivat aiheesta esittäen vaihtoehtoisia hypoteeseja poliisivoimien väkivallalle. Teorioiden mukaan Maldonado olisi voinut esimerkiksi hukkua tai paeta Chileen. Lehdistö myös julkaisi sittemmin virheellisiksi osoittautuneita silminnäkijähavaintoja Maldonadosta ympäri Argentiinaa. Joidenkin tulkintojen mukaan  Maldonado ei ollut edes paikalla mielenosoituksessa, tai Po Lufin yhteisön muut mielenosoittajat olisivat piilottaneet miehen mediahuomion herättämiseksi. Suurimpia sanomalehtiä pidetään hallitukselle myötämielisinä.

Vasemmistolaislehti La Izquierda Diario sekä Macrin hallituksen toimiin kriittisesti suhtautuva Página/12 esittivät aiheesta hyvin erilaisia tulkintoja. Molemmat sanomalehdistä ovat vaatineet alusta asti hallitusta vastuuseen teoistaan. La Izquierda Diario ei ole kyseenalaistanut kertaakaan poliisin osallisuutta tapaukseen, vaikka varmoja todisteita aiheesta ei ole löytynyt. Tämän lisäksi sanomalehti on julkaissut artikkeleita, joissa poliisivoimia on syytetty tulosten manipuloinnista sisäisen tutkinnan aikana.  Vasemmistolaislehden mukaan poliisi on myös vakoillut laittomasti Maldonadon perhettä mobiililaitteiden avulla. Erityisesti La Izquierda Diario kuuluttaa epäluottamusta ei ainoastaan hallitusta, vaan myös virallisia medioita kohtaan.

Kokonaisuudessaan Maldonadon katoamisen tutkinta on vastauksien sijaan herättänyt uusia kysymyksiä. Itse tutkinta ja oikeustapaus ovat ottaneet matkan varrella useita merkittäviä käänteitä. Tapausta alun perin käsitellyt tuomari Guido Otranto vaihtui syyskuun 22. päivä Guillermo Gustavo Lleraliin. Tuomari vaihdettiin, koska Maldonadon perhe sekä ihmisoikeusjärjestöt ilmaisivat huolensa tuomarin puolueellisuudesta. Otranto oli antanut aiheesta lausuntoja, joiden perusteella hän oletti Maldonadon hukkuneen, eikä mahdollista katoamista tutkittu perheen mukaan tarpeeksi vakavasti. Lisäksi tutkintamenetelmät ja niiden hitaus herättivät kysymyksiä erityisesti hallitusta voimakkaasti kritisoivissa tahoissa.

Tapaus politisoitui nopeasti erityisesti katoamisen ajankohdan vuoksi. Maldonado katosi elokuun ensimmäisenä päivänä vain pari kuukautta ennen tärkeitä kongressivaaleja. Hallituksen vastustajat vaativat vastuuta tapauksen ratkaisussa. Lisäksi osa tahoista syyllisti hallitusta katoamisen järjestämisestä. Erityisesti turvallisuusministeri Patricia Bullrich joutui kovan tulituksen kohteeksi. Hänen eroaan vaadittiin Maldonadon nimeä kantavissa  banderolleissa. Mielenilmaisut muistuttavat Argentiinan vaikeasta historiasta rinnastamalla hallituksen vuosien 1976-1983 diktatuuriin.

Tilanteen herkkyyttä ja epäluottamusta hallitusta ja tutkintaprosessia kohtaan kuvastaa Maldonadon perheen vaatimukset puolueettomien YK:n asiantuntijoiden osallistumisesta tutkintaan. Lisäapua ei ole kuitenkaan hyväksytty mukaan tapauksen käsittelyyn.

Chubut-joesta löytynyt ruumis tunnistettiin Maldonadoksi vain kaksi päivää ennen tärkeitä vaaleja. Kaikki puolueet julistivat kampanjoinnilleen taukopäivän osoittaakseen kunnioitusta Maldonadon perheelle.

Sunnuntaina 22. lokakuuta Mauricio Macrin hallitus voitti vaalit ja varmisti valta-asemansa Argentiinan tärkeimmissä provinsseissa. Erityisen tärkeä voitto oli kongressipaikkojen osalta. Voitto varmistaa jatkon Argentiinan uudistuksille, mutta Maldonadon tapaus on edelleen kivi hallituksen kengässä.

Ruumis löytyy, spekulaatiot pahenevat

Santiago Maldonadon ruumiin löytyminen lopetti pitkän odotuksen ja etsinnät, muttei tuonut toivottuja vastauksia. Kuukausien ajan toistettu kysymys “Missä Santiago Maldonado on?”, vaihtui kysymykseen siitä, mitä miehelle todella tapahtui.

Uutisoinnin mukaan ruumiissa ei näy väkivallan merkkejä, mikä syö valtioväkivallan hypoteesin uskottavuutta. Toisaalta epäluottamuksen ilmapiirissä tutkimustuloksia kyseenalaistetaan. Erityisesti kysymyksiä herättää ruumiin löytöpaikka Chubut-joesta. Kyseinen alue oli tutkittu jo kolme kertaa aiemmin. Maldonadon perhe epäileekin asevoimien siirtäneen ruumiin jokeen myöhemmin.

Tutkimusta vaikeuttaa lisäksi tapauksesta annetut todistajalausunnot sekä vaihtelevat tietolähteet. Osa todistajista on halunnut antaa lausuntonsa nimettöminä, mistä syystä niiden luotettavuutta kyseenalaistetaan.

Lähiaikoina keskustelua on herättänyt erityisesti ”todistaja E”. Clarín uutisoi todistajalausunnosta, joka olisi auttanut ruumiin olinpaikan löytämisessä sekä vihjannut Maldonadon hukkumiseen. Samanaikaisesti Maldonadon perhe kertoo tiedon olevan virheellinen, ja tapausta hoitavan tuomari Lleralin mukaan vihjettä ei olisi saatu. Tapauksessa käytettävien lähteiden luotettavuuden arviointi näyttäisikin riippuvan hyvin paljon niitä käyttävästä tahosta.

Ruumiin löytymisen jälkeen tapauksen kontekstia, eli alkuperäiskansojen maavaatimuksia, on alettu puida toden teolla. Mielenosoitus, jonka aikana Maldonado katosi, on vain yksi useista, joita Mapuche-kansan aktivistit järjestävät sekä Argentiinassa että läntisessä naapurimaassa Chilessä. Pu Lofin Mapuche-leiri kytkeytyy väkivallan keinoja käyttävään RAM-ryhmittymään, joka vaatii maiden palauttamista alkuperäiskansalle. RAM:ta on syytetty muun muassa omaisuuden tuhoamisesta. Radikaali ryhmä ei nauti kaikkien mapuchejen luottamusta.

Samanaikaisesti sekä Argentiinan että Chilen poliisia on syytetty naisten ja lasten pahoinpitelystä sekä kotien tuhoamisesta muun muassa juuri Pu Lofissa. Mapuchet kertovat lisääntyvästä poliisiväkivallasta Cordillera-vuoriston molemmin puolin. Myös maakysymykset muistuttavat  Argentiinan 1976-1983 diktatuurin vuosista. Maldonadon katoamisen jälkipyykissä RAMia verrataan diktatuurin aikaisiin terroristiryhmiin Montonerosiin ja ERP:hen.

Maldonadosta on viime kuukausina kehkeytynyt RAMin maavaatimusten symboli.  Nuorukaisen kasvot komistavat nyt uusia banderolleja, joita käytetään Argentiinan suurinta yksityistä maaomistajaa Benetton-konsernia vastaan.

Suuromistaja on kokenut alueella aiemmin vastoinkäymisiä liittyen Mapuche-kansan maaomistusvaatimuksiin, mutta Maldonadon tapauksen aikana se on pitänyt hyvin matalaa profiilia. Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa etenee Benettonin vastainen kampanja. Nähtäväksi jää, synnyttääkö maakysymys samanlaisen kansanliikkeen kuin katoamistapaus.

Hae

Exact matches only

Search in title

Search in content

Search in excerpt

Search in comments

Filter by Custom Post Type

http://ulkopolitist.fi/author/vierasblogisti/

Keskustele aiheesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>