Kolme yksityiskohtaa vihreästä keväästä

Kuntavaalit ovat takana ja tarkistuslaskennan tuloskin on jo plakkarissa. Vihreiden kannatukseksi tuli tarkistuslaskennan päätteeksi lopulta 12,5%, joka on historiallisen kova kannatus. Vihreiden viesti kelpasi suomalaisille paremmin kuin koskaan. Kiitos tuloksesta kuuluu siis ennen kaikkea suomalaisille ja lisäksi niille lukemattomille aktiiveille ja ehdokkaille, jotka jaksoivat tehdä kuukausikaupalla töitä vaalivoiton eteen.

Vaalien tuloksesta on kirjoitettu jo lukuisia analyysejä. Tässä kirjoituksessa kiinnitän huomiota kolmeen yksityiskohtaan, jotka ovat omasta mielestäni erityisen kiinnostavia.

1. Vihreät on entistä enemmän koko maan puolue

Puolueille ehdokasasettelu on ennen vaaleja merkittävä ponnistus. Vihreät tekivät näissä vaaleissa ehdokasennätyksen ja kaikkiaan ehdokkaita oli tasan 2600. Edelleen Suomessa on monta kuntaa, joissa vihreitä ei ollut mahdollista äänestää, mutta 92% suomalaisista asui kunnissa, joissa oli vihreitä ehdokkaita valtuustoon. Ensi vaaleissa luku on toivottavasti 100%.

Miltä vaalitulos sitten näyttää? Vaalit tuottivat 35 kuntaan uuden vihreän valtuustoryhmän. Näissä kunnissa ei siis edellisissä vaaleissa valittu vihreitä valtuustoon.

Kaikkiaan 153 kunnassa on nyt vihreä valtuustoryhmä ja näissä kunnissa asuu n. 4,8 miljoonaa suomalaista eli 88% väestöstä. Kiinnostava yksityiskohta on Uusimaa, jonka jokaisen kunnan valtuustossa Vihreät ovat nyt edustettuina.

2. Vihreät suurpuolue yhä useammassa kunnassa

Erityisesti monet perussuomalaiset ovat todenneet, että kannatusprosentit eivät tee päätöksiä, vaan valtuutetut tekevät. Tätä on käytetty argumenttina sen puolesta, että oikeastaan vihreiden vaalivoitto ei ole niin suuri, koska esimerkiksi huomattavasti vähemmän kannatusta saaneilla Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla on enemmän valtuutettuja. Tämä ero valtuutettujen määrässä on totta, mutta vain osa totuutta. Suuremmilla paikkakunnilla on enemmän asukkaita yhtä valtuutettua kohden. Suuri kannatus tällaisilla paikkakunnilla ei tuota lukumäärällisesti yhtä suuria valtuustoryhmiä.

Puolueiden voimasuhteita voi tarkastella prosenttien ja valtuutettujen määrän lisäksi muutenkin. Esimerkiksi katsomalla, miten monessa kunnassa puolue on kolmen suurimman joukossa. Vihreillä näitä kuntia on vaalien jäljiltä 44. Niissä asuu n. 2,6 miljoonaa suomalaista eli 47% väestöstä. Erityismainintoina todettakoon tietysti Jyväskylä ja Nokia, joissa Vihreät nousivat suurimmaksi puolueeksi.

3. Vihreiden gallup-suosio on toteutunut

Erityisesti vaalien alla julkisuudessa toistettiin paljon väitettä, että vihreiden gallup-suosiossa saattaisi olla ilmaa, koska historiallisesti vihreiden kannattajat eivät vaivautuisi äänestämään. Tämä väite näyttää näiden vaalien jälkeen yhä kyseenalaisemmalta. Vuosien 2012, 2015 ja 2017 kunta- ja eduskuntavaaleissa vaaleissa toteutunut kannatus näyttäisi nimittäin istuvan nätisti Ylen (Taloustutkimus) ja Helsingin Sanomien (TNS Gallup) kannatusmittausten välimaastoon. Joko gallupit siis ovat tässä suhteessa parantuneet tai äänestyskäyttäytyminen on muuttunut.

PS. Nyt kannattaa liittyä Vihreisiin

Vaalit eivät loppuneet tähän, vaan seuraavat ovat edessä ensi vuoden alussa presidentinvaalien ja (todennäköisesti) maakuntavaalien muodossa. Nyt kannattaa lähteä mukaan toimintaan ja vaikuttamaan Suomen suuntaan. Ennen valtakunnallisia vaaleja valitaan myös Vihreille uusi johto: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta. Liittymällä jäseneksi voi vaikuttaa näihinkin valintoihin. Puolueen puheenjohtajasta nimittäin äänestetään jäsenäänestyksessä, jossa jokainen jäsen pääsee suoraan äänestämään mieluistaan puheenjohtajaa. Jäseneksi voit liittyä helposti täältä.

 

http://jarnolappalainen.fi/

Keskustele aiheesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>